Selviävätkö asiat puhumalla, vai onko vaikeneminen kultaa? Kirjassa tutkitaan, millä perusteilla vaikenemisen, salaamisen, hiljaisuuden tai muun kommunikaation puuttumisen voidaan katsoa olevan tärkeää. Kirjassa pohditaan nonkommunikaation eli kommunikoimatta jättämisen hyödyllisyyttä ja pakkoa erilaisissa oloissa ja ympäristöissä. Nonkommunikaatio voi suojata tai mahdollistaa jotakin toimijalle arvokasta. Sitä tarvitaan myös ylläpitämään ja rakentamaan yhteisöllistä maailmaamme. Kuitenkin varsin usein nonkommunikaatio näyttäytyy asiana, jonka hyväksymisestä ja paheksumisesta kiistellään kiihkeästikin.

Tässä teoksessa nonkommunikaatiota tarkastellaan kommunikaatioteorioita, folkloristiikkaa, uskontotiedettä, sosiaalipsykologiaa ja terapiakeskusteluja hyödyntäen. Runsas esimerkkiaineisto valottaa kysymystä useissa erilaisissa asiayhteyksissä. Teos tarjoaa näkökulmia ihmisten kanssa ammatikseen työskenteleville sekä sosiaali- ja kulttuuritieteistä kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppikirjaksi korkeakouluihin.